tiistai 23. huhtikuuta 2013

Tomb Raider- Esittely ja arvostelu

Pelasin pari viikkoa sitten muutaman päivän lyhyenä rutistuksena Tomb Raiderin. Olin yllättynyt kuinka hyväksi tämä simppeli seikkailupeli osoittautui, varsinkin kun en yleensä juuri Square-Enixin tuotoksista välitä. No, Crystal Dynamicshan sen työn oikeastaan tekikin ja hyvä niin. Peli sijoittuu Lara Croftin ensimmäiseen oikeaan seikkailuun jonka oli tarkoitus olla yksinkertainen arkeologinen tutkimusretki Japanin saaristossa. Tietenkin tutkimusryhmän laiva joutuu heti aluksi kamalaan myrskyyn ja osa miehistöstä pelastuu nipin napin hukkumiselta. Vastoinkäymiset eivät luonnollisesti lopu tähän, vaan pikkuhiljaa saaren synkkä salaisuus alkaa paljastua kauhistuneelle ja kovia kokeneelle Laralle. Pelin edetessä vaarat käyvät yhä suuremmiksi ja pelastautuminen saarelta alkaa tuntua mahdottomalta. Sisukkuudestaan tunnettu Lara ei kuitenkaan luovuta vaan painaa eteenpäin ruhjeista ja kadonneiden ystävien murehtimisesta huolimatta, tai ehkä juuri näiden seikkojen takia. Varsinaista juonta en viitsi paljastaa tämän enempää, mikäli joku lukijoista ei vielä ole päässyt Tomb Raideriaan pelaamaan.


Hyvää pelissä:
Grafiikka on todella hyvännäköinen ja hahmot, varsinkin Lara, on animoitu todella elävästi. Kun Lara on pahasti loukkaantunut, näkyy se hahmon vaikeana etenemisenä ja mm siinä, että Lara ottaa damagea korkeammista hypyistä ja pudotuksista toisin kuin terveenä. Laran ensimmäinen ase ja oma suosikkini on jousi, jonka käyttö on toteutettu pelillisesti erinomaisen hyvin. Pelissä tulee muitakin aseita; pistooli, haulikko, kivääri ja kiipeilyhakku. Jokaista asetta pystyy kehittämään pelin maastoista löytyvillä osilla, mikä tuo mukavan lisän muuten aika lineaariseen peliin. Myös Laran taitoja saa kehitettyä taitopisteillä, joita saa tasaiseen tahtiin. Taitoryhmiä on muutamia erilaisia kuten taisteluun ja selviytymiseen liittyvät taidot. Tallennus- ja kehityssysteemi on mielestäni sopiva tämän tyyppiseen peliin, peli tallentaa edistymistä automaattisesti useiden checkpointtien avulla ja aseiden ja Laran kehittäminen tapahtuu sieltä- täältä löytyvien nuotioiden äärellä. Viholliset ovat kohtuullisen älykkäitä ja pelin edetessä myös vihollisten määrä ja taito nousee, eli tylsistymään ei taistelun puolesta joudu. Eri ympäristöt vaativat erilaista etenemistä ja välillä jopa ihan miettimistä. Yksi hieno piirre pelissä on kalliokiipeily. Pelin aikana oli hienoa huomata kuinka paljon Laraan oltiin henkilöhahmona keskitytty; sen lisäksi, että pelin tietyissä kohdissa Lara muistelee ystäviään ja pohtii ääneen kaikkea mitä on tapahtunut, hän on ainakin aluksi järkyttynyt tappamisesta ja sen helppoudesta (joskin tämä unohtuu about heti eikä asiaan palata uudestaan). Lara muuttuu pelin aikana yhä rohkeammaksi ja sinnikkäämmäksi ja koettelemukset näkyvät enenevissä määrin myös ulkoisesti.


Huonoa pelissä:
Lara opettelee pelin alussa pari taitoa joita ei tarvita enää uudestaan. Isoin kämmi on mielestäni metsästys. Metsästys itsessään on toteutettu hienosti ja aluksi olin ihan tohkeissani siitä, että Lara totesi joutuvansa hankkimaan ruokaa jottei nääntyisi. No, Lara ei sitten koko loppu pelin aikana tarvinnutkaan ruokaa joten hyvä idea jäi näin käyttämättä. Toinen pikkujuttu on se, että Lara palelee vähän väliä, muttei missään vaiheessa nappaa kuolleelta viholliselta takkia päälleen. Elokuvamaisuutta haettaessa välillä ainakin itselläni meni hermot omituisiin kuvakulmiin joita ei onneksi ollut monessa kohdassa käytetty. Eniten itseäni haittasi tylsä ja arvattava juoni. Mikään ei tullut yllätyksenä ja lopussa sitä mietti Larankin älyä kun tämä ihmetteli aivan päivänselviä asioita. Huonot puolet ovat kuitenkin niin mitättömät hyviin nähden, ettei niiden takia kannata jättää tätä peliä hyllyyn. Seikkailupeliksi äärimmäisen hyvä ja koukuttava.

Kannattaa kokeilla jos et ole vielä ehtinyt!

maanantai 15. huhtikuuta 2013

OUYA tulee!

Ouya tulee ihan pian, tänä kesänä!
Tätä indiepelilaitetta on odoteltu meidän sohvalla jo vuoden verran. Vihdoin joku vastasi rohkeasti isojen pahojen pelifirmojen ison hintaisiin, isoille massoille suunnattuihin peleihin voimalla! Ennätysmäisen rahoituksen kerännyt ouya- projekti on loppusuoralla ja vuoden aikana on uusi laite saanut kiinnostusta monilta pelintekijöiltä. Vaikka joitain ongelmiakin on ollut, ovat ouyalaiset luvanneet saada ne koneen ilmestymispäivään mennessä hiottua. OUYA on ulkoisesti tyylikkäästi muotoiltu pienen pieni laite jolla on kuitenkin suuri sydän. Gamepad on testaajien mielestä laadukkaan tuntuinen ja ainakin itse sanoisin sen ulkoisesti näyttävän PS:n ja Boxin ohjainten yhdistelmältä. Konsoliin voi liittää ps:n ohjaimen bluetoothilla ja Boxin ohjaimen usb- piuhalla, joten kakkosohjainta ei ole pakko ostaa mikäli omistaa jonkin edellä mainituista.


Me pelaajat, jotka olemme kyllästyneet ainaiseen fps:n ja elokuvamaisen lineaarisuuden vioittamiin peleihin saamme vihdoin takaisin vanhat hyvät ajat syvine juonineen ja kiinnostavine ideoineen. Enää ei pelkkä raha ja "kellä on paras graffa moottori" merkitse! Tai niin on ainakin lupailtu. Ouyan pitäisi olla oikea keidas vanhan, tai vain massasta poikkeavan pelityylin omaaville pelaajille.Te jotka ette halua peliä jossa on hyvän grafiikan kustannuksella olematon juoni, te jotka olette kyllästyneet siihen, että upeat roolipelisarjat lössähtävät suuremman yleisön kosiskelun takia ja te, jotka ihan oikeasti haluatte pelejä jotka vievät kaiken ajan elämästänne, koska ette pysty lopettamaan kesken, kuulkaa OUYAn kutsu!!

Ouya tulee maksamaan vain noin sata euroa ja kaikki pelit ovat ainakin kokeiltavissa ilmaiseksi, ja suurin osa peleistä tulee olemaan varsin edullisia. Yhteistyöhön on saatu hyviä pelifirmoja ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Kesäkuussa Ouya aloittaa pelimaailman renessanssin, muista olla mukana.

maanantai 8. huhtikuuta 2013

Shadowrun returns- hype!!

En tiedä kuinka monelle tämä on enää uutinen, mutta upean mahtava Shadowrun tekee paluun! Voidaanko sanoa, että vihdoinkin? Kiitokset tästä uroteosta menee Harebrained Schemes- indieporukalle joka on tehnyt Shadowrun Returnsia sen alkuperäisen luojan Jordan Weismanin ja muutenkin huippu osaavan porukan kanssa. Peli jäljittelee tarkasti alkuperäistä yli 20 vuotta sitten ilmestynyttä cyberpunk-fantasia-dystopia taideteosta, joka on jäänyt pelimaailman historiaan aikanaan varsin ainutlaatuisena tapauksena. Harmillisen pitkä aika ehti kulua 90-luvun cyberajoista ennen uutta, arvoisaa lisäosaa (sitä action mättöähän ei lasketa) mutta parempi myöhään, vai? Näyttää siltä, että indiepelit ihan oikeasti ottavat valtaa ainakin intohimoisimpien harrastajien sieluista, nämä pienet taitavat porukat kun eivät ole myyneet itseään rahan jumaluuksille (vielä ainakaan) vaan tekevät ihan oikeasti pelejä pelaajille, eivätkä välitä casual-jonne pelaajien Battle Field- mieltymyksistä ( joita noudattamalla sitä isoa rahaa ilmeisesti saa). Edellinen voi kuulostaa hiukan elitistiseltä kommentilta, mutta miettikää nyt oikeasti kuinka upeita pelejä aikaisemmin tehtiin kun ne eivät olleet suurien massojen viihdettä. Niitä tehtiin rakkaudesta peleihin, ei himosta rahaan ja maineeseen. Kun grafiikat eivät olleet se kilpailukykyä nostava pääasia, keskityttiin tarinaan ja hahmoihin. Vaikka nykyäänkin tulee ulos oikeasti ihan hyviä pelejä, harva niistä on samankaltaista taidetta. No niin se siitä.







Shadowrun Returns on perinteinen taktinen roolipeli, jossa hahmon teko lähtee metahumi rodun ja classin valinnasta ja etenee skillien valitsemiseen ja pelissä niiden hyödyntämiseen. Peliympäristö avautuu sitä mukaa kun hahmo etenee alueesta/ huoneesta toiseen, et siis näe esim. rakennuksessa hiippaillessasi seuraavista huoneista kuin varjoisan hahmotuksen jolloin mahdolliset viholliset ja lootit tulevat näkyiin rpg:lle uskollisesti reaaliajassa hahmoon nähden. NPC- hahmojen kanssa toimiminen ja juttelu on hoidettu yhtälailla perinteiseen tyyliin ja mm. puhetilanteessa skillit tuovat erilaisia vastausvaihtoehtoja hahmon käytettäväksi.
Virallinen ja varsin kattava esittely- video lähestulkoon valmiista pelistä löytyy täältä ja vertailun vuoksi alkuperäisen pelin tunnelmaa nopean läpipeluun muodossa löydät täältä.




Kovin tarkkaa kuvailua pelistä en voi antaa, sillä eihän se ole ilmestynytkään vielä. Juoni lähtee siitä, että pelaajahahmo saa kuulla vanhan ystävänsä( Sam) kuolemasta tämän sisaren(Jessica Watts) soittaessa apua tapauksen tutkimiseen, matka Seattleen saa alkunsa. Päähenkilö törmää kilpailevaan tutkijaan( Mitch Macklusky) ja saa selville, ettei mysteeri olekaan siitä yksinkertaisimmasta päästä. Kaikki halukkaat pääsevät selvittämään Shadowrun Returnsin jännittävää juonta jo tänä kesänä, sillä Harebrained Schemes lupaa pelin olevan saatavilla jo alkukesästä 2013.


Peli tulee saamaan varmasti pitkän iän, sillä Berliiniin sijoittuvaa lisäpelattavaa ollaan jo tekemässä eikä lisäsisältö lopu siihen. Tai no, se on meistä pelaajista kiinni. Peruspelin ostaja saa lisäksi Shadowrun peli editorin( sama jota pelin tekijät käyttävät) jonka avulla voi itse keksiä tarinoita, luoda niihin sopivat maisemat ja kirjoittaa uusia hahmoja. Totta kai nämä fanien tekemät tarinat pääsevät jakoon muulle Shadowrun porukalle pelattavaksi, joten vaikuttaa siltä, että vain oma mielikuvitus ja vaivannäkö on rajana tämän pelin kanssa! Shadowrun returns ei voisi enää parempaan aikaan ilmestyä, sillä itseltäni on kiinnostava pelattava taas vaihteeksi loppunut. Kuvittelin, että saisin odottaa jopa pari vuotta seuraavaa oikeasti hienoa peliä (cyberpunk 2077, dragon age 3...) joiden varaan ei kuitenkaan uskalla toivoansa laskea. Shadowrun Returns ei voi olla muuta kuin loistava, jotenkin näistä pelintekijöistä lähtee sellainen meininki ettei tähän voi pettyä.