tiistai 15. tammikuuta 2013

Battlestar Galactica- Lautapeli

Pääsin jonkin aikaa sitten kokeilemaan kavereiden kanssa Battlestar Galactica- lautapeliä. Koska pidin kyseisestä pelistä, ajattelin esitellä sen lyhyesti jotta hekin jotka eivät ole päässeet kokeilemaan, tietävät suunnilleen mitä odottaa. Fantasy Flight on pelin julkaisija ja Corey Konieczka suunnittelija. Yleisesti sanoisin, että kannattaa olla jonkinlainen tuntemus k.o sarjasta (uudesta) sillä peli perustuu täysin siihen ja hahmoista yms. saa näin enemmän irti. Edellinen ei ole kuitenkaan mitenkään pakollista, sillä pelin salaliitto- kuvion tajuaa kyllä nopeasti muutenkin.


Pelin ydin on tietty sama kuin sarjassa; Cylonit ovat tuhonneet lähestulkoon kaiken ja pieni joukko selviytyjiä yrittää löytää tiensä Kobol- planeetalle josta reitti maa- planeetalle pitäisi löytyä. Pelaajat valitsevat hahmokorteista mieleisensä ja pelaavat hahmonsa taitojen mukaan ja totta kai sen, onko hahmo cylon vai ihminen. Se, oletko ihminen vai cylon käy ilmi korteista jotka jaetaan arvalla pelin alussa ja n. puolivälissä. Kukaan muu kuin cylonia pelaava henkilö ei lähtökohtaisesti tiedä kuka on cylon. Pelaajamäärästä riippuen cyloneita voi olla usempiakin ja jos he tajuavat toisensa he voivat melko hyvin hiekoittaa ihmispelaajien edistymistä. Ihmispelaajat voittavat mikäli joukko pääsee koboliin ja cylonit voittavat, mikäli onnistuat valtaamaan aluksen tai vahngoittamaan sitä tarpeeksi. Pelissä mitataan sarjassakin tärkeitä resursseja (ruoka, moraali, polttoaine ja väestö) joita täytyy pitää tasapainossa. Cylonit voittavat myös mikäli jokin resurssi onnistutaan pudottamaan nollaan.


Galacticaa yritetään pommittaa cylonien toimesta ja tämän takia on tärkeää, että edes yksi pelaajista valitsee pilottihahmon, jotta vihollisaluksia voidaan tuhota tehokkaasti. Aluksella on eri paikkoja joissa tehdään eri asioita. Komentosillalta Amiraalihahmo voi määrätä isoja räjähdyksiä vihollista kohti ja hangaarista pilotit pääsevät ampumaan itsensä avaruuteen taistelemaan. Aluksella on myös vankikoppi ja sairastupa joihin päätynyt ei pysty paljoa tekemään ja onkin järkevää pyrkiä k.o paikasta mahd. nopeasti pois.

Pelaajat toimivat mm. yllä näkyvien korttien avulla. Jokainen saa omia taitoja vastaavia kortteja ja voi käyttää niiden toimintoja pelin edetessä. Pelin kuluessa nostetaan myös ns. Kriisikortteja jotka tuovat mukanaan nimensä mukaisesti aina jonkin kriisitilanteen; Vesi on lopussa, vihollisia ilmestyy, jokin menee rikki jne. Kriiseissä pelaajat auttavat antamalla kriisin vaatimia resursseja (eli oikean värisiä kortteja) kasaan. Kortit annetaan väärinpäin, sillä cylonit voivat näin salaiseti antaa pakkaan väärän värisiä kortteja jotka vähentävät yhteistulosta ja näin heikentävät mahdollisuutta selvitä kriisistä. Jos resursseja saadaan tarpeeksi, kriisistä selvitään ja jos ei selvitä, niin jotain pahaa tapahtuu (resursseja vähentyy jne.).


Ihmisten selviytymisen kannalta on tärkeää saada selville ketkä ovat cyloneita. Jos joku epäilee henkilöä cyloniksi hän voi esittää epäilynsä ääneen, perustella ne ja saada kenties muut puolellensa. Ainakin presidenttihahmo pystyy heittämään epäillyn vankikoppiin tutkintojen ajaksi. Hauska juttu onkin se, että vaikka cylon saadaan kiinni, hahmo ei poistu pelistä aan jää keksimään kaikenlaista jäynää ihmisille ja yrittää yhä sabotoida peliä. Pelissä vaaditaan tiimityötä ja kommunikointia. Kriisit pitää saada selvitettyä ja mahdolliset cylonit on paljastettava ja vangittava. Cylonia pelaavat pelaajat joutuvat väistämättä valehtelemaan ja juonimaan muita vastaan. Peli vaatii toisin sanoen keskustelualtista porukkaa sillä isoin osa pelin hauskuudesta tulee pelaajien välisestä juonittelusta, pohtimisesta ja asioiden selvittelystä. Peliin onkin syytä keskittyä ja jättää muut puuhat kokonaan pois sillä onnistunut peli vaatii kaikkien panoksen.


Itse ilahduin siitä, että säännöt olivat melko helpot ja nopeat oppia. Lauta on suunniteltu fiksusti ja sen ulkoasu on selkeä, cylonina oleminen on tehty hyvin ja muutenkin hahmot/roolit kunnioittavat enemmän kuin hyvin sarjan hahmoja. Ei ainakaan tähän mennessä ole tullut mieleen, että jokin pelihahmon ominaisuus ei sovi kyseisen hahmon esikuvaan. Kriisit on tehty hauskalla tavalla paniikkia herättäviksi ja koska kortit on sekoitettu, mikä tahansa katastrofi voi iskeä heti alkuun joten uudelleen pelattavuus on kohdillaan. On myös hyvä tietää, että jos peli alkaa kulua puhki niin voi aina ostaa lisää sisältöä lisäosan muodossa

Kannattaa kokeilla jos; on sarjan ystävä, pitää pitkistä tiimipeleistä tai juonittelupeleistä ja jos yleisesti nauttii hyvistä lautapeleistä hyvässä seurassa. Itsehän olin heti aluksi cylon Boomeria pelatessani, ja hauskaa oli! Suosittelen lämpimästi.





tiistai 8. tammikuuta 2013

Vampire: the masquerade- Bloodlines

Huhhuh jopas on tauko päässyt venähtämään. Joulua edeltävä aika on aina sen verta kiireistä, ettei ehdi pelata kauheasti saati sitten koostaa mitään järkevää tekstiä aiheesta. Viimeisin peli jota olen pelannut oikein fiiliksellä ei olekaan mikään uutuus peli vaan vanha klassikko; Vampire: the masquerade- Bloodlines. Varsinkin ikänsä puolesta Vampire on ihan huippu peli johon kannattaa tutustua jollei ole saanut aikaiseksi tähän mennessä. Tätä peliä voi kuitenkin olla ainakin fyysisessä muodossa vaikea löytää, itse tappelin omastani huutonetissä muutama vuosi sitten. Jos siis löydät Vampiren kirppispöydältä tai mistä tahansa, ota se mukaasi heti. Mikäli et itse pidä pelistä, joku varmasti ostaa sen mielellään.























Edeltävästä linkistä löytyy hiukan wiki- tietoa pelistä, mutta esittelen sen kuitenkin lyhyesti:
Ensinnäkin Vampire on roolipeli, joten tappelu ei ole olennaisin (vaikka ei vähäisinkään) osuus toiminnasta. Vampirea pelatessa saa varautua keskusteluihin, puzzleihin, kauhuun ja juonen mukana tuleviin päätöksiin. Pelaaminen ei käy tylsäksi sillä vaihtelevien tehtävien lisäksi päästään juonen kulkiessa aina myös uusiin kaupunkeihin ja tavataan uusia npc- hahmoja. Peliä aloittaessa onkin hyvä varata kunnolla aikaa esim. viikonloppu, sillä ainakaan itse en millään malttanut laskea peliä käsistäni ennen kuin totaalinen väsymys pääsi vyörymään ylitse. Vampire on varsin pitkäikäinen peli, yksikin läpipeluukerta vie pelaajasta riippuen useita tunteja (veikkaisin n.20) ja sen voi pelata seitsemällä erilaisella hahmolla läpi ja kokeilla erilaisia pelityylejä. Itse olen pelannut sekopäisellä malkavianilla ja verimagiaan erikoistuneella tremerellä ja paljon on vielä jäljelläkin. Voin siis sanoa kokemuksella, että peli ei kulu ihan heti loppuun. Vaihtelua peliin tuovat ainakin vaihtuvat maisemat, kaupungeittain vaihtuvat aseet ja vaatetukset ja monet hyvin suunnitellut npc- hahmot ja hirviöt sekä sivutehtävät.



Peliä aloittaessa saat valita seitsemästä eri verilinjasta ("rodusta") mies tai nais hahmon jolle annat alku statsit jotka näkyvät hyvin alla olevassa kuvassa. Suurin asia eri verilinjojen välillä on toisistaan poikkeavat erityistaidot, disciplinet. Jos olet kauhistuttava nosferatu, taitosi keskittyvät varjoissa hiipimiseen ja salamurhaamiseen, jos taas olet dominoiva ventrue on pääpaino sosiaalisilla taidoilla.
Lisää infoa verilinjoista löydät täältä.


Peli muuttuu joka kerta hiukan erillaiseksi riipuen siitä, minkä verilinjan edustajalla sitä pelaat. Edellä mainittu nosferatu ei voi näyttäytyä ihmisille tai hän rikkoo masquerade- lakia (ihmiset eivät tietenkään saa tietää vampyyreistä) joten joudut liikkumaan varjoissa ja viemäreissä. Jos taas valitset toisen esimerkkini eli ventruen, pääset monista paikoista puhumalla ja kontrolloimalla ihmisiä voimillasi. Hahmon kehitys on aika nopeaa, expaa sataa mukavan tasaiseen tahtiin ja uusia kykyjä tulee opittua sopivan usein.
Tästä linkistä pääset testaamaan, mikä verilinja sopii itsellesi pelattavaksi!


Ainoa hankaluus pelin kanssa on se, että se on vanha; saatat joutua säätämään koneesi asetuksia. Tähän löytyy ohjeita googlaamalla tai mahdolliselta nörtti kaverilta kysymällä. Itse jouduin windows 7:n kanssa säätämään, mutta kaverini onneksi osasi auttaa. Aiempien windowsien kanssa ei pitäisi olla kummempia ongelmia. Toisin sanoen, älkää masentuko jos peli ei toimi normaalisti, sen saa kyllä rullaamaan kunnolla pienen vaivannäön jälkeen.
Summa summarum, kannattaa kokeilla!

Lopuksi vielä tunnelmamusiikkia pelistä.