maanantai 14. toukokuuta 2012

Oodi pienelle ragelle.

Hei kaikki peli-ihmiset!
Lipsahdin pienen rageamisen puolelle kun luin Aamulehden Valo-liitteen Peliosiota perjantain lehdestä. Tiedän, että ei pitäisi hiiltyä mutta feministinä hiillyn kuitenkin.

Artikkeli on todella typistetty, mutta se onnistuu silti välittämään nais/tyttö pelaajista sen kuvan, että aggressiiviset ja väkivaltaiset pelit eivät kiinnosta ja nintendon söpöily tuotteet ovat tytöille sopvia. wtf? Kaikki tuntemani pelitytöt pelaavat hyvin pitkälle samoja pelejä kuin pojat. Taidan itse olla porukan ainoa tyttö joka pelaa pokemonia, jota miehenikin pelaa yhtälailla kaiken muun ohella. Suurin osa leideistä joiden kanssa peleistä on puhuttu, ei siedä söpöjä nintendo pelejä. Mistä moinen tulos siis on peräisin? Tajuan kyllä, että kenties tytöt jotka eivät muuten pelaa, pelaavat juuri The Simsiä tai Pokemonia, mutta toisaalta sama pätee vastaaviin poikapelaajiin, jotka pelaavat vain NHL:ää tai Quitar Heroa (tuokin jako on stereotyppinen mutta näin yleensä ajatellaan). Tätä porukkaa ei pitäisi ottaa kyselyssä huomioon koska he eivät ole pelaajia sanan varsinaisessa merkityksessä. 
Mikä siis on mennyt pieleen artikkelin käyttämässä kyselyssä? Miesten pelimieltymyksiä on ilmeisesti kyselty oikeilta harrastajilta ja naisten mieltymyksiä yleisesti. Väärin, väärin, väärin. Totta kai ihmisten pelitottumuksissa on eroja, myös sukupuolen mukaan, mutta Valon jako on kohtuuttoman vanhanaikainen ja naispelaajille epäedullinen. Kyseinen artikkeli vain vahvistaa nykyistä non-playereiden käsitystä tyttöjen ja poikien peleistä. Itsekin kärsin tästä pienenä, kun Tekken 3:sen sijaan sain pelata Barbie-peliä. Sama dilemmahan koskee myös lasten leluja mutta ne ovat asia aivan erikseen eivätkä kuulu tähän blogiin.
Ottaen huomioon missä lehdessäa artikkeli on, tavallaan ymmärrän sen sisällön. Tuskin kirjoittaja on tarkoittanut välittää tällaista kuvaa pelaajista mutta jos asiasta ei tiedä (selvästi) mitään, kannattaisi ehkä harkita toisenlaisten juttujen kirjoittamista. Kommentteja otetaan vastaan.

Hyvää alkavaa peliviikkoa!

5 kommenttia:

Mary kirjoitti...

Suvaitsen kyllä olla siinä mielessä kanssasi eri mieltä, että kyllä pääasiallisesti the simsiä, pokemonia ja Nintendon söpöstelypelejäkin pelaavat naiset (kuten minä) ansaitsevat mielestäni tulla kohdelluiksi pelaajina :) Toki stereotypiat ovat ärsyttäviä, mutta silti, syrjintää sekin on että tietty porukka jätetään kokonaan 'ulkopuolelle'.

Kopio kirjoitti...

Pääasiallisesti kenties, mutta ei pelkästään. Ihmeen monet pojatkin pelaa noita pelejä!
Ja ajatus ei ollutkaan syrjiä ketään, pikemminkin osoittaa vääriä stereotypioita artikkelista, sillä varsinainen gamer porukka pelaa sukupuolesta riippumatta honia, wowia, räskintää, roolipelejä jne. Casual gamerit on oma ryhmänsä, vähän niinkuin musa genretkin.
:)

Minna kirjoitti...

Komppaan tätä täysin. En muista oliko tämä sama uutinen vai joku toinen samanmoinen mutta itsellä tahtoi mennä herne tukevasti nenukkiin kun sen luin.

Olen 40v. gamer-nainen, pelannut muutamia morppeja, useita rooli- ja strategiapelejä, ja jopa sitä simssiä. Ja pöytäroolipelejä. Ensimmäinen innolla tahkottu peli oli varmaan C64:sen Wizball vai olisiko ollut Tetris. Pokemoniin en koske pitkällä tikullakaan ;)

Morppiurani alussa hämmästyin ikäisteni ja jopa vanhempien naisten määrää. Naispelaajia on kuitenkin paljon, eikä kovinkaan moni tuttavapiirissäni pelaa Pokemonia tai Simsiä. Sensijaan on pelattu esim. Civ:iä, Doomia, Morrowindiä, Ultimaa ja tietenkin sitä Wowwia. Nämä naiset ovat ihan tavallisia naisia, perheellisiä, opiskelijoita ja työssäkäyviä. Ja jotkut ovat mitä raivokkaampia PvP-pelaajia, joten se siitä aggression välttelystä :D Normaali luolastonkomppaus on IMHO enemmän luonteeltaan taktista kuin väkivaltaista. Parempi olla kuitenkin menemättä tässä väkivallan luonteeseen, se on ihan eri keskustelu ... :)

Mielessä on käynyt miten peliteollisuus vastaa näiden pelaajien tarpeisiin, tai onko edes halua tiedostaa, että iso "vähemmistö" haluaa jotain (myös) muuta kuin pandoja, pokemonia, mantereellisen limaisia zombeja ja luurankoja tai söpöjä pikku pupusia. Sen sijaan esimerkiksi SWTORin tarinallisuus ja mahdollisuus kokea hahmon aikuista elämää (ei, en nyt tarkoita aikuisviihdettä) on koettu mielekkääksi. Itseäni tutkijana mietityttää myös, kuten ilmaisit, onko osattu kysyä oikeilta ihmisiltä, tai oikeita kysymyksiä. Vai askarrellaanko vieläkin sen käsityksen varassa että enimmäkseen pojat pelaavat, ja naispelaajat (gamerit) voidaan sivuuttaa? Ts. Naiset eivät ole gamereita, vaan pelaavat (jos pelaavat) ajanvietepelejä?

Kopio kirjoitti...

Kiitoksia Minna pitkästä kommentista!
Puhut asiaa, itseltäni on ikäni puolesta luonnollisesti sinun näkökulmasi huonommin tiedossa, kiva kun saadaan monipuolisia ihmisiä kommentoimaan!
Luulen, että naiset ovat tällä alalla vielä jonkin aikaa vähemmän huomioituja, vaikka meidän rivit onkin kasvaneet melkoisesti. Parempaa huomista odotellessa, toivottavasti jatkat kommentointia!

Sande kirjoitti...

Ihan hirveestihän tuntemani naiset, jotka pelejä pelaavat, ovat ampuneet kaikkea mikä liikkuu. Muun muassa.

Mutta tää on vanha juttu; ns. valtavirtamedia ei tajua peleistä mitään, koska päätoimittajat ovat niistä enimmäkseen kuutamolla.

Ilmeisesti.

Mistään en mitään tiedä. Valitan kumminkin.