maanantai 19. joulukuuta 2011

Hershel Layton

Innostuin pitkästä aikaa pelaamaan Professor Laytonia ja muistin taas, miksi se on yksi lempi peleistäni. Olen pelannut osat: curious village(osa 1) ja pandoras box (osa 2) aikoja sitten ja nyt jatkoin kesken jättämäni Lost futuren (osa 3) parissa sillä uusin osa Spectre´s call (osa 4) on ilmestynyt ja haluan päästä käsiksi siihen PIAN. Ensin on kuitenkin aiempi osa pelattava alta pois.


Lost future on todella koukuttava kun siihen pääsee sisään, juoni alkaa kiinnostaa heti ja on kiehtovaa nähdä Luke 10 vuotta tulevaisuudessa nuorena miehenä. Arvioisin olevani pelissä nyt n. 3/4 vaiheessa (13 tuntia) en ole aivan varma mutta harvoin nämä 20 tuntia kestävät.  Haluaisin myös nähdä Layton leffan jota en ole vieläkään saanut käsiini.
Tämä on juuri sellainen pelisarja johon koukahtaa ja kovaa, paitsi jos ei kyseisestä genrestä pidä.
Kuvan alkuperä


Olen kokeillut muitakin puzzle pelejä DS:lle mutta mikään ei ole ollut yhtä hieno kokonaisuus kuin Laytonit. Pelisarja on yleisesti kaunis katsella, tarinat kulkevat juuri oikealla tempolla ja puzzleissa on riittävästi variaatiota ja erillaisia vaikeustasoja. Hahmot on luotu hyvin, niistä kiinnostuu heti ja niiden touhut jaksavat kiinnostaa kerrasta toiseen. Itse saatan pienen niiskauksen päästää jos oikein koskettava kohta pelissä tulee vastaan. Itse pidän myös siitä, että peleissä on käytetty video klippejä riittävästi, mutta ne eivät kuitenkaan vie koko huomiota.


Jos et ole vielä kokeillut tätä sarjaa ja pidät puzzle peleistä, kannatan ehdottomasti hankkimaan nämä kaikki. Mutta aloita ensimmäisestä osasta, sillä vaikka juonet eivät liity toisiinsa, on edellisiin peleihin aina viittauksia.




ps. Käsittelin tässä postauksessa luonnollisesti vain suomessa ilmestyneitä pelejä!


pps. ison Luken kanssa käykin jännästi, mikä onkin ehkä odotettavaa tältä sarjalta ;)





Ei kommentteja: