Fallout 4 hype

Hei taas pelikansa!
E3:n ja juhannuksen jälkeen on tullut katseltua Fallout 4 videoita todella hyvillä mielin. Peli näyttää uskomattoman hyvältä eikä sitä tarvitse edes odottaa kauan, sillä se ilmestyy jo marraskuussa! Esittelyn perusteella Falloutin maailma tulee nelosessa todellakin esille. Pelin alussa pääsee näkemään falloutin maailman(Boston btw!) ennen tuhoa, faneja on pitkään kiinnostanut nähdä millainen tämä erikoinen "diesel-punk" todellisuus on ja nyt vihdoin tähän toiveeseen on vastattu. Fallout 4:ssa on upea grafiikka, dynaaminen maailma ja todella paljon tekemistä. Ääninäyttelykin on otettu päähahmolle mukaan, tämä tosin näyttää kostautuvan keskustelurinkulana, jota kohtaan olen itse aika skeptinen. Annan kuitenkin Bethesdalle mielihyvin mahdollisuuden hoitaa homma kotiin ennen kuin tuomitsen liikaa tätä ristiriitaista uutuutta. Koira on pelissä vahvasti mukana ja sen toimintoja on päivitetty paljon.  Aseita ja haarniskoita saa muokata ja näkyypä pelissä vihdoin olevan kulkuneuvojakin. Niin paljon uutta ja ihmeellistä on tullut tämän fallout-fanin silmille ettei kaikkea oikein tajuakaan vielä. Innolla odotan pääseväni ennakkotilaamaan mieluiten Pip-boylla varustetun paketin, ja vielä enemmän tietenkin odotan että saan pelin käsiini. Sen tämän lyhyen postauksen päätteeksi vielä sanon, että odotukset ovat kovat ja usko Fallout neloseen on vahva. Alla vielä tarkempi esittely innokkaille!

 

Hyvää Falloutin odotusta ja hyviä pelihetkiä!

Fallout 4 tulee!

Mahtavia uutisia pelikansalle! Bethesda julkistaa aivan kohta Fallout 4 pelin!
Fallout 4:sta on suojeltu tarkoin ja pelistä on hyvin vähän varsinaista faktaa, mutta jonkin verran varmistamattomia huhuja löytyy. Ainakin yksi huhu oli se, että peli sijoittuisi Bostoniin, pian saamme tietää pitääkö tämä paikkansa. On todella jännittävää nähdä millaisen pelin tiimi saa kasaan ja mitä uutta Fallout 4 tuo meille uusimman konsolisukupolven tehoilla. Voisi kuvitella, että joitain Skyrimin ideoita hyödynnettäisiin uusimman Falloutin kanssa. Henk. koht. toivoisin ainakin aseiden monipuolisempaa käyttöä. Esim. kahden pistoolin kanssa mutanttien räiskiminen olisi huippua. Toivoisin myös parempaa hahmonluontia, New Vegasin kanssa jäi vähän harmittamaan se, että muutosta kolmoseen ei juuri ollut. Muutoin toivon todella ettei rpg-meininkiä karsita, sitä saisi pikemminkin lisätä esim. keskusteluiden kohdalla. Olen kuluttanut Fallout 3:n ja New Vegasin lisäreineen niin pahasti puhki, että tällainen peliuutinen on todellakin odotettu tässä talossa!

Bethesda pitää suuremman ja kattavamman lehdistötilaisuuden vielä myöhemmin tässä kuussa, mutta tänään meille on luvattu jo maistiainen aiheesta. Käykäähän katsomassa kuinka "please stand by" mittarissa raksuttaa kello vielä muutaman tunnin ennen tilaisuutta, jonka pitäisi näkyä tänään keskiviikkona noin kello viiden aikaan. Katsotaan pääsemmekö näkemään luvatun lähetyksen ajallaan vai venytetäänkö aikaa viime hetkellä.

Hyviä pelihetkiä.

Out for Bloodborne

Rakas pelikansa, Pelikaappi on joutunut taukoilemaan hetken tenttien ja juuri käynnissä olevan muuttohässäkän takia, mutta nyt päivitän vaikka väkisin! Ilmoitettakoon ennen varsinaista aihetta, että Pelikaappi materiaalia voi lukea ja seurata nyt myös Pelit.fi sivuston kautta. Siellä ilmestyy jo täällä aiemmin ilmestyneitä tekstejä, älkää siis ihmetelkö. Huomasin itseasiassa viimeisintä Pelittiä selaillessani, että allekirjoittaneen naamakin näkyi Pelit.fi:n blogeja esittelevällä sivulla. Olkoonkin, että kuva ei ole säilynyt kovin hyvänä, tunnistaa minut siitä jollaintapaa kuitenkin. Muistakaa muuten myös käydä tykkäämässä Pelikaapin Facebooksivua, sinne löytyy suora polku tuosta sivupalkista. Nyt asiaan.


Bloodborne on sen verran suuri, vaikuttava ja monimutkainen kokonaisuus, että en lupaa yhtään itse peliä selkeämpää postausta aiheesta. Bloodbornea on hypetetty jo niin kauan, ja peli on ollut pelattavissakin jo sen verran hyvän tovin, että maailman pitäisi peruspiirteiltään olla tuttu suurelle osalle vaikka ei olisi peliä pelannutkaan. Alkuasetelma lyhyesti kuvattuna kuitenkin; pelaajahahmo herää oudoissa merkeissä Yharnamin vahvasti goottilaista tyyliä edustavassa viktoriaanisessa kaupungissa, jonka asukkaat ovat joko piilossa tai vaeltelevat hirviömäisinä kaupungin kaduilla. Luonnollisesti kaduilla ja muualla kaupungin ympäristössä(muut alueet, sisätilat, metsät...) kulkiessa vastaan tulee toinen toistaan haastavampia ja pelottavampia olentoja jotka tietenkin hyökkäävät kimppuun. Vaikeampiin kohtiin voi pyytää apua pikku kelloa soittamalla(tämän saa aika alussa). Pelissä on tosin vastapainona avun saannille myös ikävä kellorouva jonka kellon soidessa joku voi tunkeutua omaan maailmaasi tappo aikeissa(tähänkin on oma kellonsa tunkeutujalle). Kuollessaan pelaajahahmo päätyy Hunter's Dream nimiseen kauniin unenomaiseen turvapaikkaan jossa pääsee viimeistään ensimmäisen bossin tavattuaan levelaamaan hahmoa erikoisen nuken avulla. Myöhemmin Hunter's Dreamissa pääsee myös päivittämään ja korjaamaan aseita sekä kiinnittämään itseensä riimuja joissa on erilaisia pelissä auttavia bonuksia(Korvaa Soulsien sormukset). Täältä pääsee myös siirtymään varsinaisen pelin eri alueille ja chalice dunkkiksiin(allekirjoittaneen mielestä todella tylsiä pelata) hautakivien avulla. Hunter's Dreamissa tutustutaan myös "messengereihin", söpöihin pikku olentoihin jotka palvovat metsästäjiä, tuovat viestejä toisista maailmoista ja surevat kuolleen metsästäjän verilätäköllä.

Tunnelma Bloodbornessa on todella vahvasti Lovecraftista ammentava, synkän goottimainen ja sopivan kauhuromanttinen sekoitus, joka ainakin täällä päässä on kolahtanut kovaa. Tunnelma on ehkä pelin hallitsevin osa ja sitä on kokoamassa upeat ympäristöt joista huomaa, että taiteilija on nähnyt työhönsä todellakin vaivaa, ja toisena palana aina tilanteisiin sopivat musiikit,ääniefektit ja hiljaiset jaksot ovat luomassa tunnelman kokonaisvaltaista vaikutusta. Visuaalisuus on kuitenkin mielestäni se vaikuttavampi osa Bloodbornessa. Pelin aikana jää monesti katselemaan taivasta tai maisemaa, katukiveystä, yksityiskohtia ja hahmon vaatteiden tekstuuria. Kaikki on tehty niin taidokkaasti, että on vaikea kuvitella kuinka suuri määrä työtunteja tällaiseen kuluu. Koko maailman henki on sidottu ulkoasuun tavalla, jota ei muissa peleissä juuri tule vastaan(paitsi no, Soulsit). Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, ja kokonainen liikkuva moniulotteinen maailma kertoo toki moninverroin enemmän. Tunnelma on miltein käsinkosketeltava. Viimeisimmän Pelit-lehden arvostelussa(Nirvi) mainittiin sivulauseessa maailman geneerisyydestä. Tähän on sanottava, että ainakin minun mielestäni maailma on pikemminkin sekoitus sopivan omintakeista ja sopivan konventionaalista. Tämä yhdistelmä tekee maailmasta omalla tavallaan realistisen, samaistuttavan ja aidon, mutta kuitenkin ihmeellisen ja arvoituksellisen. Tällainen rakenne tekee paremmin mahdolliseksi sen kauhuelämyksen, jota Bloodbornessa taistelun ja tarinan lisäksi haetaan. Maailma on muutenkin hyvin suunniteltu. Lyhtyjä(=souls1&2 nuotiot) on tarjolla vähemmän, mutta alueet yhdistyvät toisiinsa loogisemmin ja oikoreittien kautta päästään useammasta paikasta samojen valonlähteiden ääreen.

Bloodborne on mekaniikaltaan ja hahmon kehitykseltään yksinkertaisempi kuin soulsit. Joidenkin mielestä(lähinnä pvp pelaajien?) se on huono juttu, mutta useampi on varmaan tajunnut, kuinka nerokas systeemi onkaan: helppo oppia, vaikea hallita. Bloodbornen ei ole tarkoitus tuoda vaikeustasoa esiin olemalla hankala systeemiltään, se luo tämän vaikutuksen ihan muilla keinoilla. Monipuoliset, oikeasti erilaiset pikkuvihut ja bossit tuovat kyllä riittävästi vaikeustasoa ja päänvaivaa kokeneemmallekin pelaajalle. Peli on Soulseihin verrattuna paljon aggressiivisempaan taisteluun tähtäävä; joudut pärjäämään ilman haarniskan ja kilven tuomaa turvaa, mutta kun totut siihen ja hyväksyt tosiasiat, taistelun pitäisi olla paljon dynaamisempaa ja itseasiassa aika hyvän näköistäkin. Tarpeetonta päänvaivaa tuo tosin kameran paikoin todella järkyttävä tapa vilahtaa kiven, puun tai seinän taakse kesken taistelun niin, että et näe mitään. Myös tähtäyksen lukittamisessa on tullut välillä ongelmaksi se, että kamera on tässä suhteessa turhan tarkka hahmon kulmasta viholliseen nähden, ja lukituksen klikkaus aiheuttaakin kameran palautumisen hahmon selän taakse kesken taistelun, tai lukitus menee pois päältä kun hahmo liikkuu lyhtypylvään tms. taakse. Kuolettava ongelma, mutta onneksi tätä ei tapahdu jatkuvasti. Vihulaisten tekoäly on pelin ideaan sopiva, ei kuitenkaan "liian hyvä", sillä Bloodbornessa on tarkoituskin oppia lukemaan vastustajia. Muutenhan tästä maailmasta ei selviäisi hengissä(?). "Hahmo paperi", näin ropettaja termein, on karsittu vain tarpeellisiin funktioihin. Tämä on tervetullutta, sillä hahmosta on nyt helpompi tehdä itselle sopiva, järkevä kokonaisuus. Leveleitäkin tuntuu ainakin omasta kokemuksesta tulevan vähän hitaammin, ja leveleitähän saa soulsista tuttuun tyyliin keräämällä vihollisilta, ei tosin sieluja, vaan verta. Verellä voi myös ostaa asioita kauppiailta. Bloodborne on muuten ottanut hauskan idean veren(expan) menettämiseen hahmon kuollessa; jos kuolinpaikan lähellä haahuilee jokin hirviö, se saattaa kerätä menetetyn veren ja saat sen takaisin vain tappamalla kyseisen verivarkaan. Muutoin verilätäkön löytää tavalliseen tapaan maasta kuolinpaikalta.

 Bloodbornen aseista on ollut eriäviä mielpiteitä pelaajien keskuudessa. joidenkin mielestä niitä on liian vähän. Itse sanon, että pah. Bloodborne on järkevöittänyt asesysteeminkin paremmaksi, nyt aseita on noin parikymmentä, mutta ne ovat kaikki trikkiaseita(hienoja sellaisia), eli niissä on kaksi eri asetyyliä samassa(pitkä/lyhytkirves, iso/ketterä miekka, kivääri/keihäs, kävelykeppi/ruoska jne.) joten oikeastaan aseita on lähemmäs 40. Lisäksi kaikki aseet ovat aidosti erilaisia, niillä on kaikilla omat tyylinsä, erikoisiskunsa ja animointinsa. Oman lempiaseensa löydettyä pelaaja saa myös kehittää sitä paremmaksi ja paremaksi, tämän takia ei tarvita sataa käytännössä saman laista, mutta statseiltaan toinen toistan parempaa asetta. Tämä tuo myös lisää realismin tuntua metsästäjän seikkailuun. Aseista löytyy muuten myös Bloodbornen vastine "easy mode" pelaamiseen: Ludwigs Holy Blade. En ole vielä kokeillut, mutta tämän kanssa pitäisi päästä pelissä etenemään helpommin.

Bloodborne on täynnä salaisuuksia, erilaisia ihmiskohtaloita ja oivalluksen hetkiä. Erilaisia npc juonikuvioita on pelattavissa jos vain löydät oikeat henkilöt, ja maailmaan on piilotettu kaikenlaisia salaisia symboleja ja vinkkauksia tarkkasilmäisille. Joitain asioita saa selville, näkee tai kokee vain jos on tarpeeksi paljon pisteitä Insight mittarissa, joka kasvaa aina kun hahmo näkee jotain järkyttävää/outoa, tai käyttää pelistä löytämiään "mad man's knolwedge" esineitä. Suuri määrä insightia tosin vähentää Frenzy resistancea(jota en nyt tässä selitä). Joskus tuntuu siltä, että salaisuuksia on vähän liikaakin. Pääjuonta edetessä huolellinenkin pelaaja voi jättää huomaamatta jotain tärkeää juonen ymmärtämisen kannalta ja pelin loputtua jäädä ihmettelemään, että siis mitä? Voi toki olla että tämä on tarkoituskin, pelihän on kuitenkin suunniteltu useamman kerran pelattavaksi(onhan tässäkin tuttu new game+), joka kerralla kuitenkin aukeaa lisää palasia joista lopulta saa koostettua kokonaisuuden. Silti ei voi välttää sitä tunnetta, että joku ei mennyt nyt ihan oikein, jos pelin lopputekstejen kohdalla on edelleen aivan ulapalla, että mitä tässä tapahtui. Ymmärrän, että Bloodbornen on tarkoituskin olla yksi iso mysteeri, mutta joissan kohdin olisi ollut ihan paikallaan antaa edes pieniä vihjeitä esim. taistelu joka johtaa väistämättä pelin loppumiseen niin, että tärkeitä asioita voi jäädä tekemättä olisi hyvä jollain hienovaraisella tapaa mainita. Muuten joutuu pelaamaan koko pelin uudestaan ennen kuin pääsee tekemään nuo asiat uudestaan ja tämä peli ei ole siitä lyhyimmästä päästä. Itse uskon kirjallisuudessa ja elokuvissakin käytettyyn ohjenuoraan, että tarinan lopussa saa jättää joitain isojakin asioita auki, mutta suurimmat langat olisi punottava yhteen jotta lukija/katsoja/pelaaja ei kokisi itseään "huijatuksi". Tämä on tosin vain minun mielipiteeni, eikä tällaiset seikat kaada muuten todella loistavaa peliä, täytyy vain ottaa uusi erä ja kuolla uudestaan ja uudestaan ja uudestaan...

Hyviä pelihetkiä

Heimot- näyte

Hei!
Nyt olisi asiaa erityisesti pen&paper roolipelistä kiinnostuneille. Ironspine tarjoaa ilmaista näytettä Heimot- pelistä ladattavaksi, joten jos ette ole päässeet vielä kokeilemaan tai pohditte kyseisen kirjan ostoa, niin nyt kannattaa käydä lunastamassa kokeiluseikkailu! Sivustolta löytyy muutakin ladattavaa materiaalia(hahmopapereita, tähtikarttoja) jota kannattaa hyödyntää vaikka olisikin jo Heimot-konkari. Jos syystä tai toisesta ette vielä tiedä mikä Ironspine on, kannattaa käydä lukaisemassa mukaan linkitetty sivusto. Lyhyesti kerrottakoon, että kyseessä on suomalainen roolipelikustantamo/ julkaisija joka on toiminut roolipelien parissa vajaan vuosikymmenen. Neljästä Ironspinen roolipelistä löytyy allekirjoittaneen hyllystä kolme, Heimot on näistä eniten pelattu ja suosittelenkin kaikkia kokeilemaan jos tämä on mennyt tutkan ohi! Uskoisin myös, että Heimot on sopiva aloituspeli kokemattomalle pelaajalle sillä kirja on suomenkielinen ja hahmonluonti helppoa.
Kyseessä on lyhyesti kuvattuna synkkä scifi- peli tutkimattomine raja-alueineen, avaruusolioineen ja sotineen. Pelin maailmassa riittää mielenkiinoista taustatarinaa, erilaisia kohtaloita, historiaa, uskontoja ja kulttuureita jotka luovat oivan pohjan unohtumattomalle tähtiretkelle. Jos innostutte näytteestä, käykää ihmeessä ostamassa koko kirja Ironspinen nettisivuilta tai paikallisesta peliliikkeestä.

Kerää siis kaverisi kasaan, lataa ilmainen näyte pelistä(klikkaa kuvaa), varustaudu parilla perinteisellä 6 sivuisella nopalla ja kirjoitustarvikkeilla, äläkä unohda synkkää scifi-henkeä ja mielikuvistusta!
Hyviä pelihetkiä.

Suomen Pelimuseo Tampereelle

Hei kaikki!
Lyhyt ilmoitusluontoinen postaus tällä kertaa oikein hyvän asian puolesta! Osa on varmaan jo kuullutkin, että Tampereelle ollaan suunnittelemassa ensimmäistä oikeaa Suomen Pelimuseota. Projekti on teemaan sopivasti joukkorahoitteinen, rahoituskampanja alkoi tänään ja jo nyt on saatu 10% vaadittavasta summasta kasaan. Rahoitus toimii niin, että pienimmillään laitat 10 euroa kassaan ja saat ennakkolipun jolla pääsee katsomaan museota ennen virallisia avajaisia, rahat saa takaisin, mikäli projekti ei toteudukaan(=rahaa ei saada riittävästi). Kickstarter meiningillä rahoitusvaihtoehtoja löytyy eritasoisia. Itse ostin kaksi ennakkolippua samantien, laittakaahan kaikki kiinnostuneet ja kynnelle kykenevät oma panos kasaan niin saadaan yksi suuri askel pelien siirtymisestä suuremman ja validimman kulttuuri-ilmiön suuntaan! Kaikki mukaan!

Lisää tietoa kuvan takaa!

Bloodborne on täällä!

Heippa!
Tällä kertaa aivan lyhyt hype-päivitys, sillä Bloodborne ilmestyi tänään tänne jorpakon taaksekin! Kävin heti koulusta päästyäni hakemassa ennakkovaratun Collector's Editionin ja vähän teemaan sopivaa nautittavaa.

Bloodborne oli itseasiassa SE syy miksi meille tuli PS4 Xbox Onen sijasta. Muuten fiilikset laitteita kohtaan olivat tasapuolisen neutraalit, mutta PS4 voitti lopulta kirkkaasti pelivalikoimallaan. Bloodbornelta odotan toiminnallista ja jännittävää kauhuropea joka varmaan koukauttaa tehokkaasti. Pelin maailma on upea(mitä sitä on trailereiden ja demon kautta nähnyt) ja mielikuvitusta ja uteliaisuutta kutkuttava. Hahmon luonnissa on mistä valita ja aseitakin on sopiva keko erityyppisiä. Jää mietittäväksi kuinka pelivuorot saadaan jaettua reilusti... Täytyy silti myöntää, että hypetyksen määrä täällä kotona ja mediassa on ollut sen sorttista, että alkoi toisaalta vähän pelottamaan, että mitä jos se ei olekaan niin hyvä? Mitä jos tässä käykin niin kuin monen muun superhypetystä aiheuttaneen pelin kanssa? Vaaraa ei todellisuudessa pitäisi olla olemassa, sillä pelin suunnittelijalla (Miyazaki) on ilmeisesti ollut Bloodborne mielessään jo hyvän tovin, eli ajatus on saanut muhia pitkään. Toinen syy joka rauhoittaa skeptistä mieltä on se, että Bloodbornen tiimi halusin nimenomaan irtautua souls-sarjan nousujohteisesta "Triple A" meiningistä, jotta saisi tehdä pelin juuri sellaiseksi kuin se on ajateltu ilman liiallista ulkopuolista painetta. Katsotaan missä vaiheessa pääsen takaisin näppiksen ääreen ja mitä sanottavaa silloin on. Let the hunt begin!

Muutama ajatus DA Inquisitionista ja muuta pientä pureskeltavaa

Hei peli-ihmiset, lyhyt päivitys tiedossa!
Tuli hankittua Dragon Age Inquisition pari viikkoa sitten vaikka kauhistuttikin, että minkälainen möykky sieltä paljastuu. Alkuasetelmaa en lähde selostamaan tällä kertaa, enkä juonta muutenkaan koska kanssa se on varmasti suurimmalle osalle jo tuttu. Vaikka koulun käynti hidastaa pelailua, niin noin 30 tunnin jälkeen on jo vähän kärryillä meiningistä. Laajempaa tarinaa en voi tällä kokemuksella lähteä kertomaan, mutta omia mietteitä tähän asti on kuitenkin muodostunut. Ensimmäiseksi huomasin, että np-hahmot (companionit ym.) on jumalten kiitos paljon paremmin tehty kuin kauheassa DA kakkosessa. Vaikka huonoja puolia aina löytyy,  niin nyt hahmot eivät ole enää aivan paperinohuita tai rasittavia. Hahmot ovat jopa kiinnostavia! Tässä asiassa askel osui paremmalle polulle. Myös se, että hahmon rodun saa taas valita, on kiva juttu. Hahmonluonnin toteutus ei vain ollut kummoinen, itseasiassa aika köyhä kun pidempään tutkaili. Tekemistähän Inquisitioniin luvattiin oikein suuri tuntimäärä, mutta itselläni kärähti käpy turhaan lisätouhuun joka on niin sekavasti kyhätty ja selvästi lisätuntien takia kasattu, että ei vaan jaksa. Grafiikka bugaa ainakin x-box 360:llä laittoman paljon ja tämä pilaa tunnelmaa monissa videopätkissä. Myös audio puoli bugailee ja aiheuttaa Twin Peaks henkistä täysin tulkitsematonta äänipuuroa, kannattaa siis pitää tekstit päällä. Äänet on muutenkin huonosti tehty. Esim. tilanne: Metsikössä taistelee muutama parin hegen porukkaa etäällä toisistaan, mutta pelissä soi ison taistelun äänet. Koitin etsiä, että missä se iso sota oikein on, eipä löytynyt. Jos taas jotain hyvää, niin muutama oikein hyvä musiikkikappale on onnistuttu säveltämään ja tunnela on pääosin onnistunut. Lisää pettymystä tuotti tylsä ja paikoin sekava alku, joka tosin paranee noin kymmenen pelitunnin jälkeen, riippuu kuinka paljon lisätehtäviä haluaa tehdä. Itse suosittelen, että rullailee ensimmäiset tunnit vikkelästi, tekemistä kyllä riittää alun jälkeenkin. Vaikka pelikaappi-vihossani onkin reilusti enemmän tavaraa "huonoa" kuin "hyvää" sivulla, on peli jaksanut kiinnostaa ja voin sitä DA:sta muuten pitäville suositella. Kannattaa tosin ostaa PC:lle jos on hyvä kone, saa modeilla graffat yms. kuntoon. En kuitenkaan maksaisi täyttä hintaa, koska peli on ainakin teknisesti ihan selvästi keskeneräinen/ rikki.

Lisää ihmeteltävää on pian tulossa, sillä vihdoin meille on tulossa PS 4 ja sen kyljessä The Order 1886 joka on saanut arvioita vähän laidasta laitaan. Souls- sarjan tekijöiden uusi ja odotettu Bloodborne collector's edition on ennakkotilattu ja siihenkin päästään  parin viikon päästä syventymään. Koetan saada ainakin Bloodbornesta jonkinlaisen ensi-fiilistelyn kirjoitettua ja jos aikaa riittää, myös PS4 tunnelmia jo aikaisemmin. Hyviä pelihetkiä kaikille!