Kauhuklassikko Dark Fall: The Journal

Vuonna 2002-2003 ilmestynyt Dark Fall: The Journal on oikea vanhanajan naksuttelu-puzzle-kauhu peli. Peli on tehty Macromedia softalla joten se toimii vähän eritavalla kuin tavalliset pelit. Merkittävin ero pelaamisen kannalta lienee se, että peli tallennetaan tekstitiedostona koneelle. Kenties tärkein asia huomioida pelissä etenemien kannalta jo alkuvaiheessa on muistaa pitää jonkinlaisia muistiinpanoja etenemisestä(lähinnä puzzleista), tämä peli ei nimittäin pitele pelaajaa kädestä tässä asiassa. Itse pidän edellä mainitusta elementistä, sillä se tuo peliin lisää tunnelmaa ja aitoutta. Dark Fall ei ole kamalan pitkä, itselläni kesti noin 8 tuntia päästä juoni läpi, mutta joku nokkelampi saattaa edetä nopeamminkin. Tästä syystä tuo muistiinpanojen pitäminen ei pitäisi käydä kamalan vaativaksi kenellekään, itselläni täyttyi ehkä yksi A5 sivu koko pelistä. Mikäli muistiinpanojen pitäminen kuitenkin tuntuu liian työläältä tai muuten tarvitsee apua etenemisessä niin kannattaa pitää walkthrough käsillä. Mutta älkää ihmeessä spoilatko yllätyksiä itseltänne!


Dark Fall: The Journal alkaa videosta jossa selviää, että pelaajan veli on joutunut ongelmiin ja, että asiaan liittyy jotakin hyvin mysteeristä. Pelaajaa pyydetään lähtemään paikalle auttamaan. En lähde selittämään pelin juonikuvioita kovin paljoa, sillä se voisi pilata muiden pelikokemuksen. Intron katsottuani olin ainakin itse siinä määrin myyty, että melkein pelkästään sen peruteella ostin pelin jatko-osineen Steamista, josta sen saakin edullisesti.






Peli on tunnelmaltaan jotakin Lovecraftin tarinoiden ja Silent Hill- pelien välimaastosta. Pelaaja päätyy hylätylle Dowerton Station nimiselle juna-asemalle jonka yhteydessä on pieni hotelli. Ihmisiä ei näy missään ja monissa paikoissa näyttää siltä, kuin sieltä oltaisiin vain kadottu yhtäkkiä. Sieltä täältä löytyy päiväkirjoja, tietokoneita, kämmenmikroja yms. joita lukemalla pääsee paremmin perille siitä, mitä on tapahtunut. Vaikka pelin läpäisyn kannalta ei ole välttämätöntä lukea kaikkea tarjolla olevaa materiaalia, kannattaa ne kuitenkin käydä läpi sillä ne ovat olennaisessa osassa juonen seuraamisen kannalta. Itse ainakin pidin edellä mainittuja hyvin toteutettuina ja mielenkiintoisina. Luettava materiaali toi myös sellaisen tunteen, että seuraa "oikeita" tapahtumia pelkän pelin sijaan. Omalle kohdalleni tuli ainakin pari kohtaa joihin jäin jumiin, sillä puzzlet Dark Fallissa ovat mukavan haastavia, ja jotkut ovat tietenkin yhteydessä toisiina. On virkistävää pelata peliä jonka arvoitukset ja salaisuudet vaativat vähän enemmän aivotyötä. Jos kuitenkin jumiutuu aivan täysin kannattaa apua hakea aiemmin linkatusta läpipeluu- oppaasta.

Grafiikan rosoisuus ja synkkä juna-asema miljöö ovat omiaan kauhupelille. Naksuttelu puzzleilu sopii myös pelin henkeen mainiosti. Kannattaa muuten tarkistaa tutkittava alue aina huolellisesti, sillä tärkeitä tavaroita tai muita yksityikohtia voi jäädä helposti huomaamatta. Kannattaa myös aina palata aiemmin tutkittuihin paikkoihin jos ei meinaa päästä eteenpäin. Peli on tässä suhteessa aika realistisesti toteutettu. Juoni on melko yksinkertainen mutta varsin kiinnostava seurata. Kauhu tunnelma iskee varmasti parhaiten niihin pelaajiin, jotka jollain tasolla uskovat yliluonnolliseen, mutta meille skeptisillekin pelaajille juoni on silti jännittävä ja koukuttava.

Mikäli pidät puzzleista ja kauhusta, kannattaa ehdottomasti kokeilla!