perjantai 13. tammikuuta 2012

Nintendo DSi XL

Hei jälleen!
On ollut hiukan taukoa tämän blogin kanssa, sillä ei ole ollut mitään uutta ja ihmeellistä kerrottavaa. Nyt kuitenkin sain paketissa vihdoin odottamani Nintendo DSi XL:n ja voin kertoa, että se todella on nimensä veroinen. Tämä kapistus tuli minulle vihreänä CDon:sta ja kuvaruudut ovat valtavat! Yhdessä nettiarvostelussa moitittiin tätä painavaksi, mutta mielestäni kokoonsa nähden tämä on juuri hyvä, ettei tipu käsistä liian helposti. Täältä löytyy video arvosteluja aiheesta!


Tässä on netistä haettu kuva vihreästä versiosta, jonka päätyi minunkin käsiini. Edellinen ds:ni oli perus lite ja punainen, tarroin koristeltu söpöys. Sain sen isältäni pari vuotta sitten lahjaksi ja se palveli oikein hyvin, nyt sen saa pikkusiskoni. Suosittelen tuota perus kokoista ds:ää muillekin kompaktin kokonsa ja hyvän laatunsa vuoksi, varsinkin jos haluaa kantaa sitä mukanaan paljon.
XL:ssä mukana tuleva isompi stylus kynä sopii käteen paremmin kuin perinteinen stylus, vaikka olinkin skeptinen sitä kohtaan aluksi. Yksi miinus jota itse en ole vielä ainakaan kokenut, on että vanhemmat pelit saattavat näyttää rosoisemmilta isolla ruudulla.


Oikealla olevasta kuvasta saa aika hyvän käsityksen laitteiden koko erosta. Itse en alunpitäen pitänyt XL:n hankintaa tarpeellisena sillä ajattelin kokoeron näkyvän lähinnä hinnassa. Mutta kuten kuvasta näkee, on ero huomattava. XL:ää on muutenkin hiottu ergonomisemmaksi, alapohja on karhea eikä luista, kynästä jo mainitsin ja esim. volumen säätö on fiksummin hoidettu.
Kokeilin ensimmäisenä luonnollisesti Professor Laytonia (spectres call) jonka aloitin vähän aikaa sitten; upeaa.
Nyt kun Laytoniin päästiin mainitsen vielä, että Lost future oli sarjan tunnepitoisin ja yllättävin osa tähän asti. Juonen käänteitä riitti joka lähtöön ja pää oli vähän väliä pyörällä, toisaalta oli hauska huomata aavistaneensa tietyt siirrot ennalta.
Suosittelen siis sekä Layton sarjaa(vielä kerran), että Nintendo DSi XL:ää tutustuttavaksi!

Ei kommentteja: